Osaatko vastata tähän tietokilpailukysymykseen: Miten kopiokoneesta tuli nykyinen monitoimilaite?

Atlas IT-kartoitus Onko IT-ympäristösi ylläpito tulipalojen sammuttelua?

Pyydä apua

Eräs teknologiajohtaja toi perspektiiviä teknisiin innovaatioihin sosiaalisen median päivityksessään. Nähdessään kirjoituskoneen hänen nuori tuttavansa oli kehunut sitä huimaksi innovaatioksi. Tekstihän tulee suoraan paperille ilman tarvetta liittää konetta toiseen laitteeseen! 

Ehkä kirjoittamisen tekninen historia ei ollut lapselle vielä tuttu tai hänen ajatuksessaan vain oli sitä samaa ideaa, jota nykyisillä monitoimilaitteilla tavoitellaan: paperin ja digitaalisen saumatonta liittoa. 

Käytäväkopiokone. Sillä nimellä monitoimilaitteita ennen kutsuttiin – siis ennen kuin siitä tuli monitoimilaite. Toimistotyöskentelyä tuntemattomattomalle nykyinen nimi on hieman hajuton ja mauton. Mitä ovatkaan ne monet toimet, joita laitteella voi tehdä?

Hyvä Haluatko miljoonääriksi? -pelin alkukarsintakymys olisikin: Laita monitoimilaitteen ominaisuudet tekniseen ikäjärjestykseen vanhemmasta nuorimpaan:

A tulostaminen

B työnkulun automaatioprosessin käynnistäminen

C kopioiminen

D skannaaminen


Vastauksen tietää ainakin moni pitkän linjan toimistoduunari. Aiheen grand old man Esko Rouhianen löytyy Huopalahdentieltä Helsingistä Canonilta Suomen-pääkonttorilta. Hän tuli taloon vuonna 1983 ja työskentelee muun muassa laitekouluttajana ja kuuluu Canonin teknisten henkilöiden Euroopan-verkostoon.

Rouhiaisen antama oikea vastaus tulee tässä:

A. Kopiokone

”Laitteet olivat vielä nestekonepohjaisia, kun tulin Canonille. Ne olivat silloin puhtaasti kopiokoneita.”

Pian sen jälkeen väriaine vaihdettiinkin jauheeksi. Seuraavassa vaiheessa, 1980-luvun puolivälissä, jauhetta alettiin värjätä, jolloin laitteilla saatiin aikaiseksi värillisiä kopioita.

B. Tulostin

”Sitten, kun mennään 1990-luvun taitteeseen, niin kopiokoneet liitettiin verkkoon.” Tulostin oli syntynyt.

C. Skannaaminen

Monitoimilaitetekniikasta alettiin puhua, kun kopioinnin ja tulostamisen lisäksi laitetta kehitettiin siten, että sillä pystyi myös skannaamaan ja liittämään skannattuja dokumentteja erilaisiin järjestelmiin verkon kautta.

D. Tilauksen automaatioprosessin käynnistäminen

Myöhemmin monitoimilaitteella käsiteltäviä dokumentteja saatiin hallittua paremmin. Nykyään skannaamalla voidaan yhdistää paperista ja digitaalista aineistoa sekä esimerkiksi käynnistää yrityksen automaattisia työnkulkuja.

Kiinnostaako nykyajan laitteet omaan toimistoosi?

Kiinnostaako laitehistoria lisää? Jatka lukemista:

Suurien askeleiden takana myös klassista tekniikkaa

Tekninen kehitys on ollut toki iso. Rouhiainen kuitenkin valottaa, että kuvanmuodostuksen tekninen idea laitteen sisällä on ollut koko ajan sama.

”Periaattessa, jos ottaa 30 vuotta vanhan laitteen, niin aivan samalla tavalla paperi siellä kulkee ja kuva syntyy kuten nykylaitteissa: siellä on se syöttölaite ja valotusyksikkö. Toki komponentit ovat kehittyneet, mutta perusrungon ideologia on ollut sama koko ajan.”

Niin analogisissa kuin digitaalisissa laitteissa kuvarumpu varataan sähköstaattisesti. Nykyään kuva on toki digitaalisessa muodossa. Rumpu varataan ihan samalla tavalla kuin ennenkin, mutta laserin säteellä poistetaan ne alueet mihin kuvaa ei haluta. Loppuun siirtyy väriaine, jolloin saadaan näkyvä kuva rummun pinnalle, ja sitä kautta paperille.

Nestekone oli ronkeli paperin kanssa

1980-luvun alun nestekoneissa vaadittiin erikoinen paperi. Se oli niin sanottua liquid dry -tyyppistä materiaalia, joka ei imenyt nestettä sisään, vaan aine pysyi paperin pinnalla.

Neste kiinnitettiin paperiin käytännössä paistamalla. Leveässä levyelementissä oli sisäpuolella sähkövastukset, jotka kuumensivat levyn erittäin kuumaksi. Paperi pysäytettiin hetkeksi elementit päälle, jolloin väri kuivi paperiin. Sen jälkeen arkki tuli koneesta ulos.

Kylmäpuristus oli poikkeus valtavirrasta. Meillä oli 1980-luvun alkupuolella yksi laite, joka perustui kylmäpuristustekniikkaan. Siinä oli valtava, reilun 900 kilon puristus neliösentillä. Siellä oli kaksi järeää metallitelaa, jotka puristivat värin paperiin. Puhuttiin MP120-mallisarjasta.”

Esko Rouhiainen

Jauhekone nopeutettiin uusimalla sen lämmitystekniikka

Jauhekoneiden etuna oli, että niissä kelpasivat jo monenlaiset materiaalit. Uutena kiinnistysmenetelmänä otettiin käyttöön puristustekniikka. Paperi vietiin telojen välistä, jossa jauheväri puristettiin lämmöllä materiaaliin kiinni. Tämä tekniikka on käytössä tänä päivänä edelleen.

Tosin tela lämmitettiin aiemmin halogeenivalolla, joka oli yleensä 1000-wattinen. Aikoinaan lämmitys kesti minuutteja ennen kuin laite oli lämmin. Nykyisin käytetään keraamista tai induktiivista lämmitysmenetelmää, mikä on huomattavasti nopeampi tapa.

Teemu Leppänen

Printcom tarjoaa Canonin moderneja monitoimilaitteita ja huolehtii, että asiakkaiden laitteet ovat aina toimintakunnossa ja niiden tietoturva ajantasalla. Sinä voit keskittyä liiketoimintaasi.